Asiantuntijan mukaan vieraskielisen väestön osuuden kasvutahti on hidastumassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Teemu Keskisarja kohautti viime viikolla esittäessään Ylen A-studiossa kyseenalaisia näkemyksiä ”väestönvaihdosta” ja maahanmuuttajista.
Väestönvaihdolla viitataan usein äärioikeistolaiseen salaliittoteoriaan, jonka mukaan jokin taho ”vaihtaa” väestöä tarkoituksellisesti.
A-studiossa Keskisarja maalaili kuvaa siitä, miten kehitysmaista tuleva ”liikaväestö” saapuu Suomeen ja jättää ”supisuomalaiset vihatuksi vähemmistöksi”.
Moni Keskisarjan väite ei pitänyt paikkansa. Oppositiossa ne tuomittiin rasistisiksi, ja hallituskumppaneiltakin tuli kritiikkiä.
IS selvitti, miltä Suomen ennakoitu väestönkehitys oikeasti näyttää.
Konsulttiyritys MDI:n viime vuonna laatimassa väestöennusteessa Suomen väkiluvun kehitystä määrittää toteutuneen maahanmuuton määrä.
Koska maahanmuuttoon liittyy epävarmuutta, MDI on mallintanut väestöennusteessa Suomeen tulevaa maahanmuuttoa neljällä eri skenaariolla. Ne ovat perusmalli, korkean maahanmuuton malli, vähäisen maahanmuuton malli ja hyvin vähäisen maahanmuuton malli.
MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro laski IS:n pyynnöstä prosenttiosuudet, joista selviää eri skenaarioiden mukainen vieraskielisten osuus Suomen väestöstä vuonna 2040. Viime vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin 11 prosenttia.
Perusmalli olettaa vuosien 2020–2024 kaltaisen maahanmuuton jatkuvan. Malliin ei ole laskettu mukaan ukrainalaisia, sillä sotaa paenneiden ukrainalaisten maahanmuuttajien määrän ei oleteta pysyvän samalla tasolla jatkossa.
Perusmalli ennustaa noin 27 000 henkilön muuttovoittoa ennustejakson alussa, jos ukrainalaisia ei lasketa.
– Tänä vuonna ilman ukrainalaisia todennäköisesti alitetaan tämä taso, Aro kertoo.
Perusmallin mukaisen kehityksen käydessä toteen Suomessa asuisi vuonna 2040 noin 5,75 miljoonaa ihmistä, joista vieraskielisiä olisi 18,5 prosenttia.
Korkean maahanmuuton malli olettaa vuosien 2023–2024 kaltaisen maahanmuuton jatkuvan (pl. ukrainalaiset). Se tarkoittaa noin 35 000 henkilön muuttovoittoa ennustejakson alussa.
Aron mukaan tänä vuonna tätä tasoa ei todennäköisesti saavuteta, vaikka ukrainalaiset laskettaisiin mukaan.
Johtava asiantuntija Rasmus Aro vastaa MDI:n väestöennusteista.
Korkeimman maahanmuuton skenaariossa Suomen väkiluku lähestyisi vuonna 2040 kuutta miljoonaa ihmistä, ja väestöstä noin 20 prosenttia olisi vieraskielisiä.
Vähäisen ja hyvin vähäisen maahanmuuton skenaarioissa oletetaan maahanmuuton laskevan nykyisestä. Näissä skenaarioissa Suomen väestökehitys hiipuu.
Vähäisen maahanmuuton malli tarkoittaa noin 20 000 henkilön muuttovoittoa ulkomailta ennustejakson alussa. Se tarkoittaisi, että noin 17 prosenttia Suomessa asuvista olisi vieraskielisiä vuonna 2040.
Hyvin vähäisen maahanmuuton malli tarkoittaa noin 15 000 henkilön muuttovoittoa ulkomailta. Sen toteutuessa vieraskielisten osuus vuonna 2040 olisi noin 16 prosenttia.
Suomessa väestönkasvu keskittyy kaupunkeihin.
Suomessa lapselle voi valita vain yhden äidinkielen. Jos kaksikielisessä perheessä lapsen äidinkieleksi valitaan esimerkiksi englanti, näkyy tämä tilastoissa vieraskielisenä, vaikka lapsi puhuisi myös suomea tai ruotsia äidinkielen tasoisesti.
Aro on ottanut tämän huomioon laskuissaan.
Laskuissa ei sen sijaan ole huomioitu ns. kielten vaihtoja, eli tilanteita, joissa vieraskielinen ihminen vaihtaa äidinkielensä suomeen tai ruotsiin. Aro arvioi tämän yleistyvän tulevaisuudessa.
Aro korostaa, ettei vieraskielisiä tule sekoittaa ulkomaalaisiin. Merkittävä osa vieraskielisistä on Suomen kansalaisia. Vieraskielisyys ei myöskään kerro todellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta mitään.
MDI:n malleissa ei ole tarkempaa kieliryhmittelyä, joten vieraskielisten ryhmän rakenteesta ei ole tarkempia tietoja. Puhutuimmat vieraat kielet Suomessa olivat viime vuonna venäjä, viro, arabia, ukraina ja englanti.
Vieraskielisillä on kotimaisten kieliryhmien jäseniä korkeampi todennäköisyys muuttaa pois maasta.
Vaikka vieraskielisen väestön osuus kasvaa, on Aron mukaan väärin olettaa, että osuus kasvaisi vastaavaa tahtia myös tulevaisuudessa.
Osuuden kasvutahti itse asiassa hidastuu MDI:n mallinnuksissa vuosi vuodelta.
Vieraskielisillä on Aron mukaan noin viisinkertainen alttius muuttaa pois maasta koko väestöön verrattuna. Kun vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa, myös maastamuuttojen määrä kasvaa.
Tämän takia maahanmuuton pitäisi kasvaa koko ajan, jotta nykyinen kasvutahti säilyisi.
Lisäksi myös vieraskieliset ikääntyvät. Se hidastaa väestönkasvua kotimaisten kieliryhmien tavoin.
Vieraskielisen väestön syntyvyys ei riitä ylläpitämään väestönkasvua.
– Ajan myötä vieraskielisten ikärakenne alkaa muistuttamaan muuta väestöä, jolloin kuolleiden määrä kasvaa voimakkaasti, Aro kertoo.
Myöskään vieraskielisten syntyvyys yksin ei läheskään riitä ylläpitämään väestönkasvua Suomessa, Aro kertoo. Kotimaisten kieliryhmien tavoin vieraskielisille naisille syntyy hänen mukaansa selvästi alle kaksi lasta hedelmällisen kauden aikana.
Aro haluaa nostaa esille myös kysymyksen siitä, miksi ulkomaalaistaustaisen väestön kasvua tulisi tulkita ongelmana. Hänen mukaansa selvä enemmistö ulkomaalaistaustaisista on integroitunut hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Merkittävä osa vieraskielisistä on jo nyt kaikilla järkevillä määritelmillä yhtä suomalaisia kuin minä, hän toteaa.
